Matkalla
säv. Pasi Pollari / Tomi Eskelinen, san. Pasi Pollari, sov. Noidankehä

Sammutetuin lyhdyin kuljen,
kotimaani hetkeks suljen
mielestä, ja istun hiljaa vain.

Hiekka alla jalkojeni.
Lämmin tuuli kasvoillani,
Sisältäni roudan sulattaa.

Niin kaus tunnen jääneen
kiireet kaupungin,
niin kauas tulla tahdoinkin.

Kuitenkin tänä yönä viimeinkin,
Toisin kaiken ymmärsin.
Aamuisin, ehkä vielä iltaisin,
muistaisithan minutkin.

Oman maani mansikasta,
sadonkorjuu jupakassa,
pikkuhiljaa tarpeekseni sain.

Välimeren taakse lensin,
vaikka hetken mietin ensin,
minuutin tai kaksi, kuitenkin.

Kuinka paljon meikäläiset täällä toisinaan,
niittää Maalleen kunniaa...


Päiväkahviseuraa

säv. Pasi Pollari / Tomi Eskelinen, san. Pasi Pollari, sov. Noidankehä

Savu yllä kylmän kaupungin,
Numerosi muistiin kirjoitin.
Päiväkahviseuraa tarjottiin,
Jotain yksinäisyyteeni tarvitsin.

Tänään onni suosii rohkeaa,
Joku soittoasi odottaa.
Voin tänään hänet vielä tavoittaa,
olet kauniimpi kuin koskaan kerrotaan...

Kerrothan kuinka löydän tien,
takaisin silloin jos mut viet.
Matkalle tähtiin kaukaisiin,
jos nyt takaisin vielä tulla tahtoisin.

Numeroosi soitin viimeinkin,
tavata sun jossain tahtoisin.
Kun ainoastaan äänes kuulla saan,
ja olet kauniimpi kuin koskaan kerrotaan...

Kerrothan kuinka löydän tien,
takaisin silloin jos mut viet.
Matkalle tähtiin kaukaisiin,
jos nyt takaisin vielä tulla tahtoisin.


Ajan halki maan
säv. Pasi Pollari / Tomi Eskelinen, san. Jarmo Kamppinen, sov. Noidankehä

Auton renkaat hyväilee tien pintaa kosteaa.
Olen jälleen matkalla halki koko maan.
Miltä mahtaa näyttääkään nuo kadut kaupungin.
Vieläkö mun avaimet sopii oveesi...

Liian kauan aikaa siitä mennyt on.
Kun jotain lähdin etsimään...

Mä palaan, luokses uudestaan
Mä saavun, luokses jos vain saan.
Jos tahdot, kanssas hetken jaan.
Yöllä ajan halki maan.

Osannut en kirjoittaa, tai soittaa kotiisi
Elämä vei mennessään minut luotasi
Olin liian levoton, ja niin kai sinäkin
Jalkojani poltti maa, se minut sokaisi...

Liian kauan aikaa siitä mennyt on.
Kun jotain lähdin etsimään... etsimään

Tuuli puita tanssittaa sen ikkunasta nään.
Kun jatkan matkaa yksinään, läpi myrskysään.
Kiire sinun luoksesi, mua ajaa eteenpäin.
Pitkää tietä matkustan kuvas mielessäin...

Liian kauan aikaa siitä mennyt on.
Kun jotain lähdin etsimään...

Mä palaan, luokses uudestaan
Mä saavun, luokses jos vain saan.
Jos tahdot, kanssas hetken jaan.
Yöllä ajan halki maan


Kapakan Kingi (Oodi Oluelle)
säv. Pasi Pollari / Tomi Eskelinen, san. Pasi Pollari, sov. Noidankehä

Sanat suuret sanotaan
ei suuta halkaise.
Tiedän mistä löytyy hän,
joka niitä kuuntelee.
Sanomatta sanaakaan, viileänä katsoo hän,
joka kerta paremmin sinua hän ymmärtää.

Roolit uudet jaetaan
taas illan näytelmään.
Ohjaajana toimii hän
nurkkapöydän vaahtopää.
Politiikan lumoista, musikaaliin vaihdetaan.
Täällä murheet unohtuu,
parannetaan maailmaa.

Joka ilta hän murheesi kuuntelee,
joka ilta ymmärtää.
Aina valomerkkiin asti luoksesi jää.
Hän on kantapaikkamme kuningas.
Häntä kaikki arvostaa.
Silti jokainen joskus tahtoo unohtaa.

Karaoken sävelet soi iltaan tummuvaan.
Hartain mielin juontaja kaljalasiin tuijottaa.
Neljä kertaa peräkkäin,
Rentun Ruusu jälleen soi.
Ottaisinko hiukkasen,
ehkä itseni balsamoin.

Joka ilta hän murheesi kuuntelee,
joka ilta ymmärtää.
Aina valomerkkiin asti luoksesi jää.
Hän on kantapaikkamme kuningas.
Häntä kaikki arvostaa.
Silti jokainen joskus tahtoo unohtaa.


Mun Täytyy Mennä
säv. Pasi Pollari / Tomi Eskelinen, san. Pasi Pollari, sov. Noidankehä

Yö silmin sinisin ei katso kulkijaa
Voi romantiikan rippeet jälleen unohtaa
Kun aamuyöstä yksin kotiin vaeltaa,
Ja tajuaa.
Voi kuinka pohjalla taas oon.

Hei tyttö kaunis etkä mua huomaakaan
Sun syliis lensin, enkä voinut aavistaa.
Vielä päivä koittaa, ettet mua tunnekaan
Ja uudestaan. Päätä seinään kolutan.

Mun täytyy mennä.
Kun aika mennä on
Et koskaan saa tietää
Milloin kaikki tää riittää.
Jää välillämme enää vettä syvää on
Voin kulkea harhaan
Tää on tie mun loputon.

Hei tyttö kaunis etkä mua huomaakaan
Mun syksytuuli ajoi tähän kapakkaan.
Vielä äsken mietin, jääkö tänne asumaan.
Sua kuitenkaan, tuskin löydän milloinkaan.

Mun täytyy mennä.
Kun aika mennä on
Et koskaan saa tietää
Milloin kaikki tää riittää.
Jää välillämme enää vettä syvää on
Voin kulkea harhaan
Tää on tie mun loputon.


Tänä Iltana
säv. Pasi Pollari / Tomi Eskelinen, san. Pasi Pollari, sov. Noidankehä

Tänä iltana jäi ajatukset
Kiinni telkkariin.
Mistä miehelle virtaa saadaan,
Että silmät ei mene kii.

Turhaan vastaan on kiemurrella
Eikä liikoja ajatella
Teevee-visan juonikaan
Ei saa mua syttymään.

Naapurista kuuluu jälleen kuinka
Heillä riidat ratkotaan.
Silmät mustana kuin Panda-karhut
Aamulla taas hymyillään.
Kuinka sujui ilta naapurissa?
Liukastuiko rouva eteisessä?
Hymysi tuo vaivalloinen
Ei saa mua syttymään.

Tunne kuinka tuuli käy
Eikä aurinkoa näy.
Tänä-iltana tunnen sen
Kuinka paljon hetket
Kanssas merkitsee...


Tuulee
säv. Pasi Pollari / Tomi Eskelinen, san. Pasi Pollari, sov. Noidankehä

Kauas kulkea tahtoisin
En paikalle jäädä voi
On veri levoton kuitenkin
Tämä yö sinut luokseni toi

Läpi ikkunan tuijottaa kalpeana saat
Kai monta nähnyt oot maailmaa rakkautta kuolemaa

Turha yrittää ymmärtää
En voisi kai selittää
Sinun luoksesi kuitenkin
Vielä tahtoisin yrittää

Tänä yönä kun kirjoitin
Aamuun asti taas
Silloin hetkisen ymmärsin
Paremmin maailmaa

Tuuleen jään vain lupauksemme siivet kantaa
Loistees nään ja sinun valtaan jään

Tänä yönä jos lähdenkin
Aamu tuo minut takaisin
Päivät kuitenkin kaipaisin sua niin

Mikset voi aina ymmärtää
Kaikki onkin vain elämää
Silti kiertämään ympyrää en jää

Tuuleen jään vain lupauksemme siivet kantaa
Loistees nään ja sinun valtaan jään